GNSS ukan señalanakax 20.000 kilómetros ukch’a jayaruw espacio ukar sarapxi. Oraqer puripki ukhajja, qhepat utjki uka thermal ruidot sipansa jukʼamp jan chʼamaniw puripjje. Aka jach’a vulnerabilidad física ukax sistemas de navegación ukanakarux taqpach interferencia RF localizada ukar uñt’ayañapatakiw jayti.
Juk’amp yatxatañataki
UAV, robot autónomo jan ukax automóvil ukax awisax 'chhaqt'asi' mapa ukanx janiw sapakïktati. Walja ingenieronakax jikxatapxiw mä jach’a GNSS katuqirimpis sistemapax señal chhaqhayaña, jach’a saltonak posición ukan jan ukax jaya pachanak readquisición ukan jikxatasi.
Juk’amp yatxatañataki
Jichhürunakanx markanakan, alaxpachan ukhamarak thakhinakax GNSS ukax taqi chiqanw utji – jisk’a UAVs ukat robots autónomos ukanakat qalltasa, conectados autos ukat infraestructura crítica ukanakar puriñkama.
Juk’amp yatxatañataki
Uraqpachan walja jaya chiqanakanxa, intix jalantki ukax janiw uru tukuyañak uñachtʼaykiti; ukax productividad, educación ukat seguridad ukanak tukuyañ uñacht’ayi.
Juk’amp yatxatañataki
Salt Water Lampara ukaniñax mä sapa experienciawa, ukax tecnología sostenible ukat funcional qhanampiw mayachthapi.
Juk’amp yatxatañataki
Amuyt’añäni, mä ch’usa jach’a thakin arumanakax jiwat auton pilapampi ukat mä smartphone 1% ch’ama uñacht’ayasa.
Juk’amp yatxatañataki